Sirpa, 57, kertoo: ”LIFW auttoi minua matkalla kohti pysyvää hyvinvointia”

 

Te lukijat tykkäätte varmasti onnistumistarinoista? Niiden lukeminen voi antaa motivaatiota, nostaa keskusteluun ihan uusia näkökulmia ja ehkäpä parhaimmassa tapauksessa saa liikettä lukijan kehoon joko valmennuksen kautta tai ilman!

Nyt saatte lukea Sirpan kokemuksia LIFW-valmennuksesta. Sirpa kertoo avoimesti omista ennakkoluuloistaan Tomia ja LIFW-valmennusta kohtaan. Hän kertoo, miten kaikesta huolimatta lähti mukaan valmennukseen, ja tietenkin sen, mikä oli lopputulos! Lähdetäänpä Sirpan matkaan:

Lähtökohdat

Oma LIFW-matkani alkoi lokakuussa 2017. Liikunnasta oli ollut jonkin verran taukoa ja kehossa oli erilaisia epämiellyttäviä tuntemuksia. Aterian jälkeen oli vatsavaivoja ja iltaa kohti vatsassa turvotus lisääntyi. Ruokavalioni ei ollut suorastaan epäterveellinen, mutta nyt ymmärrän, ettei se kovin terveellinenkään ollut. Vatsavaivoihin jouduin ottamaan lääkkeitä. Jaksamisessa oli toivomisen varaa, vaikka elämä olikin jokseenkin tyydyttävää. Kehon koostumus liiallisten läskimakkaroiden muodossa ei ollut mieleeni. Näin ei voinut jatkua, joitain pitäisi tehdä.

Olen aikuisikäni ollut kiinnostunut liikunnasta ja hyvinvoinnista. Nuorempana olin aktiiviurheilija ja vanhempanakin olen harrastanut liikuntaa milloin aktiivisesti ja milloin hieman passiivisemmin. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista olen ollut myös kiinnostunut, ravinnon merkityksestä hyvinvoinnille sekä mielen taidoista ja henkisen kapasiteetin kehittämisestä.

Seurasin netissä erilaisia ulkomaisia verkkosivuja liittyen terveyteen ja hyvinvointiin. Luin myös artikkeleja ja teoksia aiheesta. Jostakin netin syövereistä ilmestyi mainos LIFW-haasteesta. Aluksi sivuutin mainoksen. Kuitenkin aihe jäi sen verran mieleen, että katsoin TV:stä ”30 päivän ihmiskoe”-ohjelman. Ohjelma herätti lähinnä ärsyyntymisen ja ristiriitaisuuden tunteen. Tomi Kokon esittämä ravitsemuslinjaus oli niin paljon erilainen kuin yleisesti hyväksytty ravitsemussuositus. Pohdin, että mistä tulee tuollaiset opit, jotka sotivat suomalaisten, arvostettujen ravitsemustieteilijöiden suosituksia vastaan? Miten jonkun yksittäisen hepun esittämät näkemykset olisivat painavampia kuin tutkittu tieto? Ei aikaakaan, kun Tomin esittämien perusteiden mukaista tutkittua tietoa ravitsemuksesta alkoi löytyä enemmänkin. Innostuin aiheesta yhä enemmän.

Aloin muuttamaan ravitsemustani, mutta toimintani oli haparoivaa. Innostuin myös uudestaan liikunnasta, mutta myös se oli haparoivaa, enkä tiennyt viekö toimintani kohti hyvää fyysistä kuntoa ja toisiko se pysyvästi takaisin kadonneet liikunnan ilon. Kävin yhä enemmän juoksulenkeillä ja talvisin hiihdin. Energiataso oli edelleenkin matala. Pelkäsin syksyn pitkän pimeän ajanjakson tuloa.

Valmennukseen mukaan!

Seuraavan kerran lokakuussa 2017 LIFW – haasteen mainos kiinnosti hieman enemmän. Vaikka taustalla oli ärsyyntymisen kokemus, päätin mennä yli sen ja katsoa, minkälaisesta ohjelmasta olisi kysymys. Jos se ei miellyttäisi, eihän sitä tarvitsisi noudattaa. Ilmoittauduin ja siitä lähti aikamoinen muutos liikkeelle.

Haasteen aluksi tehtävät testit osoittivat, että olin rapakunnossa. Tutustuessani kurssialustaan ja harjoituksiin pelkäsin, että ne olisivat minulle liian kovia ja vaativia. Olen 57- vuotias ja pelkäsin, ettei minusta enää olisi niin koviin harjoituksiin. Olin hieman surullinen pohtiessani, että tässäkö tämä nyt oli. Lähdin kuitenkin tekemään harjoituksia omaan tahtiini. Tein oman tasoni mukaan ja jokaisen tehdyn ja onnistuneen harjoituksen jälkeen olin onnellinen. Minä pystyin sittenkin! Helppoahan se ei aluksi ollut, mutta pikkuhiljaa kehitystä tapahtui. Tutkiskelin päivittäistä ja viikoittaista aikatauluani ja päätin, mihin ajankohtaan harjoitteluni sijoitan. Haasteen harjoitukset ovat sen verran lyhyitä, että niille pystyy työpäivän jälkeen ja muiden toimien lomassa raivaamaan aikaa. Vaikka joinakin päivinä mieli yrittää kuiskuttaa, että ei varmaan nyt jaksa harjoitella ja jotkut harjoitukset rankkuudellaan etukäteen pelottivat, niin siitä huolimatta vain tein ne. Ajattelin, että teen ihan vähän vaan ja ainahan voin lopettaa, ellei suju. Yhtään kertaa ei ole tarvinnut jättää kesken.

Mitä haasteen aikana tapahtui?

Aloin myös korjaamaan ravitsemusta guidelinen mukaiseksi, vähän kerrallaan. Mukaan tuli ”vihreä mörkö” ja ateriat koostuivat yhä enemmän ravintorikkaista aineksista, kasviksista, marjoista, hyvälaatuisesta proteiinista, siemenistä ja pähkinöistä. Rasvojen lisäämistä aluksi pelkäsin, mutta lisäsin niitä myös yhä enemmän ruokavalioon. Yhä vähemmälle jäivät vilja- ja maitotuotteet sekä valkoista sokeria sisältävät tuotteet.

Haasteen aikana energiatasoni alkoi nousta ja iltapäivällä vaivannut väsymys ja yleinen vetämättömyys alkoivat lievittyä. Tuntui, että olisin herännyt henkiin uudestaan. Kurssialustan viikko- ohjelmat olivat hyvin suunniteltuja ja niitä oli helppo seurata. Ei tarvinnut miettiä, mitä kunakin päivänä tekisi ja veisikö se toivottuun suuntaan. Tietoa tuli sopivasti ja perustellusti, ja liikuntaharjoituksiin liittyvät videot opastivat harjoitusten oikeanlaiseen toteuttamiseen. Odotin joka viikko uutta ohjelmaa. Livelähetykset olivat kannustavia ja suorastaan hämmästyin niissä esiintyvää positiivista asennetta ja kannustusta. Ei vaadittu verenmaku suussa ehdottomuuteen vaan ymmärrettiin ihmisten elämän haasteellisuus ja monimuotoisuus. Tuotiin esille armollisuutta, kiitollisuutta ja ilon kautta tekemistä. Henkiset videot toivat syvyyttä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Haasteen aikana eräs merkittävä kannustava tekijä oli fb -ryhmäläiset ja mentoreiden lämpimät ja kannustavat kommentit. Tuli yhteenkuuluvuuden tunne ja tunne, että on samanhenkisten seurassa. Teen kotona harjoitukset paljolti yksin eikä ystäväpiirissä ole liiemmin henkilöitä, joita urheilu ja ravintoasiat samalla tavalla kiinnostaisi kuin itseäni, saatika kenen kanssa voisi harjoitella. Tiimistä sai voimaa ja tukea ja oli ihmisiä, joille voi onnistumisistaan kertoa.

Jatkoryhmään hyvien tulosten siivittämänä!

Haasteen loppupuolella oli selvää, että jatkan jatkoryhmässä matkaani. En halunnut myönteisesti alkanutta kehitystä vaarantaa sillä, että omat keinoni hyvän kehityksen ylläpitämiseen eivät riittäisi. On hyvä tietää, että pulmia kohdatessa valmentajilta, mentoreilta ja tiimiläisiltä voi kysyä neuvoa. Jatkoryhmässä olen edelleenkin seurannut viikko-ohjelmaa ja leveleitä ja tehnyt harjoitukset voimavarojeni mukaan. Aamu- ja iltarutiinit tuovat raamit hyvinvoinnille ja antavat energisen alun päivälle ja valmiudet virkistävään uneen.

Ja kyllähän LIFW – matkalla kehitystä on tapahtunut! Kehonkoostumus on parantunut ja fyysinen kunto kohentunut. Nyt sujuu burnerit, discokrisut, challenget ja work horset. Koen, että viikko-ohjelma auttaa tekemistä, sillä ei tarvitse joka päivä pohtia, minkä harjoituksen tekee, harjoitteleeko vähän vai paljon. Viikko-ohjelma on hyvä runko harjoittelulle ja tarvittaessa siihen voi nivoa omia harjoituksia, esimerkiksi talvella hiihtolenkkejä ja kesäisin juoksua ja pyöräilyä. Olen pyrkinyt noudattamaan GL -mukaista ruokavaliota, mikä sopii minulle hyvin. Ruokavalio ei ole mikään pilkuntarkka ohjeistus, vaan siinä on liikkumavaraa kunkin henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Energia riittää koko päiväksi ja vatsavaivat ovat poissa.

LIFW – ohjelman avulla olen saavuttanut toivomaani hyvää oloa, terveyttä ja jaksamista. Haasteellisista päivistä ja tilanteista huolimatta tiedän, että minulla on voimavaroja selvitä niistä. Olen löytänyt uudestaan liikunnan ilon ja itselleni sopivan elämäntavan. Uskallan aikaisempaa paremmin asettaa tavoitteita, kulkea kohti unelmiani ja nyt minulla on työkaluja niiden saavuttamiseksi.

(Kuvat ovat Sirpan omia)

Jos insprioiduit Sirpan tarinasta ja haluaisit kuulla lisää miten luoda omanlaisesi menestystarina, lue lisää tästä!

// Emmi

Leave a Reply 0 comments

Leave a Reply: