Ei kalavaleita vaan kalakehuja

 

Minä olen käynyt nyt NLP:tä kaksi kurssia, ja kolmas kurssi on nyt puolivälissä. Yksi ihanin juttu meidän NLP-kursseilla ovat olleet kalajutut, mutta eivät kalavaleet vaan kalatotuudet. NLP:n kalajuttuja sanotaan kursseilla fisuiksi. Fisut ovat pieniä lappuja, joihin kirjoitetaan kohteliaisuuksia toisista kurssilaisista (nimettömänä, jos tahtoo) ja fisut sitten jaetaan periodin jälkeen kurssilaisille. Fisuihin voi kehua toisen luonnetta, jotakin piirrettä, ulkonäköä, tapaa toimia, mitä vain! Fisuihin kirjoitetaan siis aitoja hyviä asioita toisista ihmisistä.

Mitä fisuilla saa aikaiseksi?

Ehdottomasti hyvää mieltä! Sekä antajalle että saajalle. Vaikka ennen kurssia kehuja ei olisi tottunut antamaan, niin kurssin aikana kehujen antamisen oppii, ja oikeastaan niitä tekisi mieli kirjoitella niin paljon kuin vain on aikaa kirjoitella! Siinä vähän niin kuin pääsee vauhtiin: kun huomaa hyvää ympärillään, niin sitä huomaakin koko ajan vain enemmän ja enemmän!

Fisujen kirjoittelu on juttu, jonka soisin leviävän jokaiselle työpaikalle/kouluihin/koulutuksiin/harrastusryhmiin. Uskallan väittää, että jo tällä ilmaisella ja helpolla keinolla ilmapiiriä voisi nostattaa helposti! Ja jos te uskallatte, niin ehdottakaa tätä työkavereillenne tai harrastusjengillenne. Tämä on ihan mahtava ilon ja hyvän mielen tuottaja!

Ekstravinkit fisujen käytölle

Lopuksi ekstravinkki teille, jotka olette jo fisunne saaneet: säilökää fisunne ”pahan päivän varalle”. Laittakaa purkkiin ja avatkaa, kun mieli on synkkä. Ihan varmasti purkin sisällön tutkimisen jälkeen mieli on aika paljon parempi! Ja te, jotka todella tahdotte ilahduttaa läheistänne, niin tässä on mahtava lahjavinkki; me annoimme äidillemme yhtenä lahjana jouluna purkin, joka oli täynnä meidän perheen täyttämiä fisuja hänestä.

Iloa päivään!

// Emmi

Leave a Reply 0 comments

Leave a Reply: